whakaputanga_img

Ka pā te taumata wai ki te wātea o ngā wāhi kai tino pai mō ngā manu wai heke e tata ana te heke

ngā whakaputanga

nā Aharon‐Rotman, Y., McEvoy, J., Zhaoju, Z., Yu, H., Wang, X., Si, Y., Xu, Z., Yuan, Z., Jeong, W., Cao, L. me Fox, AD,

Ka pā te taumata wai ki te wātea o ngā wāhi kai tino pai mō ngā manu wai heke e tata ana te heke

nā Aharon‐Rotman, Y., McEvoy, J., Zhaoju, Z., Yu, H., Wang, X., Si, Y., Xu, Z., Yuan, Z., Jeong, W., Cao, L. me Fox, AD,

Pukapuka:Te Taiao me te whanaketanga, 7(23), wh.10440-10450.

Momo (Manu):He kūaka nui mā-mua (Anser albifrons), he kūaka Āwan (Anser cygnoides)

Whakarāpopototanga:

Ko ngā repo whānui rangitahi i te roto o Poyang, i hangaia e ngā huringa nui o te taumata wai i ngā wā o te tau, koinei te wāhi matua mō ngā Anatidae heke i Haina i te takurua. Nā te whakahekenga o te rohe repo i ngā tau 15 kua pahure ake nei, kua puta ngā whakaaro kia hangaia he Pā Poyang hei pupuri i ngā taumata wai teitei i roto i te roto i te takurua. Ka pā te whakarerekētanga o te pūnaha wai taiao ki ngā manu wai e whakawhirinaki ana ki ngā huringa taumata wai mō te wātea me te urunga atu ki te kai. I whai mātou i ngā momo kūaka e rua me ngā whanonga kai rerekē (ngā kūaka ma-mua nui ake, Anser albifrons [momo kai] me ngā kūaka manu kōwhai Anser cygnoides [momo kai kōpura]) i ngā takurua e rua me ngā taumata wai rerekē (he hekenga tonu i te tau 2015; he wai teitei tonu i te tau 2016, he rite ki ērā i matapaetia i muri i te Pā Poyang), i tirotirohia ai ngā pānga o te huringa taumata wai ki te kōwhiringa o ō rātou nohoanga i runga i te tipu me te teitei. I te tau 2015, i whakamahia whānuitia e ngā kūaka ma-mua ngā papa paru, i te kai i ngā papa tarutaru poto whai kiko, i te wā i keria ai e ngā kūaka manu ngā papa oneone i te taha o te wai mō ngā kōpura. Ka whakaatuhia e tēnei ecotone hihiri nui ngā kai o raro i te wai, ā, ka tautoko i te tipu o te karamunoid i te wā tōmua i te wā e heke ana te taumata wai. I te wā e piki haere ana te taumata wai i te tau 2016, i whiriwhiria e ngā momo e rua ngā papa paru, engari i whiriwhiria hoki ki te nui ake o ngā nohoanga me ngā kauri karamunoid kua roa ake te noho, nā te mea i whakawhāitihia te urunga atu ki ngā kūmara me te tipu karamunoid hou i raro i ngā āhuatanga wai teitei. Ko ngā kauri karamunoid kua roa ake te noho, he iti ake te whai hua o te kai mā ngā momo e rua. Ko te whakaiti nui i te nohoanga tika me te herea ki ngā kai mā ngā taumata wai teitei ake, tera pea ka whakaiti i te kaha o ngā kūaka ki te kohikohi i ngā toa ngako e ranea ana mō te hekenga, me ngā pānga pea ki te oranga me te whakaputa uri i muri mai. E kī ana ā mātou hua me pupuri tonu ngā taumata wai teitei i roto i te roto o Poyang i te raumati, engari me tuku kia heke haere, kia whakaatuhia ngā wāhi hou i te takurua kia uru atu ai ngā manu wai mai i ngā rōpū kai katoa.

KEI TE WĀTEA TE PUKAPUKA KI:

https://doi.org/10.1002/ece3.3566